Alunperin olin ajatellut kirjoittaa pikkumurun 1-vuotis kuvauksista, mutta aihe vaihtuikin lennosta siitä syystä, että minulla ei ollut siihen juttuun tarpeeksi sopivaa kuvamateriaalia. Ajattelen nimittäin niin, että jos kertoisin 1-vuotis kuvauksista, sisällyttäisin mielelläni siihen myös paljon kuvia 1 -vuotis kuvauksista.. Ja syy siihen, että kuvamateriaalia ei ole, johtuu siitä, etten halua poikani kasvojen näkyvän kuvissa, jotka julkaisen netissä. Syy ei ole siis kuvissa tai niiden määrässä, koska meillä on nyt monta järjettömän hyvää ja laadukasta kuvaa 1 vuotiaasta pikkumurusta, mutta joka niitä tahtoo nähdä, on hänen tultava katsomaan niitä meille. (Kuvaajaa suosittelemme ehdottomasti! Hinta-laatu suhde oli kohillaan ja plussaa ehdottomasti siitä, että lapsikuvaukset hän tekee kotikäyntinä ja osaa käsitellä lapsia! :)) Alla yksi otos, jossa kasvot eivät näy, joten voin sen julkaista täällä.
Kuva: Janne Kimonen, Studio Blueluna
Kuten olette jo varmastikin huomanneet, minä olen julkaissut täällä kuvia pikkumurusta, mutta ne jotka eivät poikaa ole nähneet kasvotusten, eivät oikeastaan voi sanoa minkä näköinen hän on. Sellainen sanonta on kuin "tieto lisää tuskaa", joka tässä tapauksessa jossain määrin pitää paikkansa. Aikaisemmin olen maininnut, että kulutan vielä koulunpenkkiä ja tämä samainen penkki on osasyy siihen, etten halua julkaista lapsestani kasvokuvia. Minä nimittäin olen yhteensä lukenut noin reilun vuoden verran yritysjuridiikkaa osana opintojani ja koska meillä oli niin järjettömän hyvä juridiikan opettaja, joka oli kolunnut pitkän uransa aikana useita oikeussaleja, jaksoin opiskella hieman extraa. Niinpä kuulemani kauhutarinat kuvien väärinkäytöstä puolsi päätöstäni olla laittamatta kasvokuvia lapsesta nettiin. En halua, että ennen kuin lapseni edes ymmärtää mikä tietokone on, pursuaa netti hänen kuviaan. Eihän hänellä ole edes minkäänlaista sananvaltaa kertoa, etten halua minun kuvia sinne. Pahimmassa tapauksessa muiden laittamat kuvat voivat pilata hänen koko elämänsä.
En tällä kirjoituksella halua syyllistää yhtäkään äitiä, isää, mummoa tai tätiä lapsen kuvien laittamisesta nettiin. Toivon kuitenkin, että me aikuiset ajattelisimme joskus hetken ennen kuin lataamme kuvia esimerkiksi Facebookiin. (Muistakaa ainakin tsekata, että ette koskaan julkaise lapsistanne kuvia "julkinen" asetuksella!) Kuinka moni on lukenut Facebookin käyttäjäehdot, jossa enemmän tai vähemmän selkeästi lukee, että kaikkien sinne ladattujen kuvien oikeudet on Facebookilla. (Joo, en minäkään ole lukenut, mutta olisi ehkä kannattanut..) Onneksi Facebookilla ei kuitenkaan ole valtaa käyttää kuvia ilman lupaasi, joten suurempana uhkana pidän muita käyttäjiä. Esimerkiksi kun jakaa kuvan joko viestinä tai ystävän seinällä, ei kuva poistu koskaan (vaikka poistaisi käyttäjätunnuksen tai kuvan), eikä Facebookilla ole mahdollisuutta kontrolloida mihin kuvaa käytetään. Niinpä riski on aina olemassa vaikka se olisikin vain sen minimaalisen prosentin. Enkä aina suosittele ajattelemaan, että ei se minimaalinen prosentti voi minun kohdallani iskeä, koska kyllä se aina jonkun kohdalla napsahtaa. Tästä maailmasta kun valitettavasti löytyy mitä hullumpia ihmisiä. (Huom. otin Facebookin esimerkiksi, koska olen tutkinut sitä paljon liittyen opinnäytetyöhöni, mutta sama päätee muussakin sosiaalisessa mediassa.)
Myönnän kyllä, että tottakai minustakin on mukavaa katsella muiden lasten kuvia ja etenkin näissä blogeissa se luo lisäarvoa ja mielenkiintoa tekstille. Itsekin jouduin pitkään miettimään, onko blogissani mitään mielenkiintoa, jos kirjoittaessani pojastani, en koskaan julkaise hänestä kasvokuvia. Monesti on myös mieli tehnyt julkaista jokin ihana kuva muidenkin nähtäväksi, mutta koska syystä ja toisesta päätöksemme on olla julkaisematta kasvokuvia pikkumurusta, niin emme niitä myöskään julkaise. Lisäksi tulin siihen tulokseen, että kirjoitan tätä omaksi ilokseni, ja jos joku muukin kiinnostuu lukemaan niin se on vain ihana asia! :) Toivottavasti tässä piakkoin saamme hankittua kunnon kameran, jotta saisi laadukkaampia kuvia tänne blogin puolelle. Tästä maailmastahan ei kuvausaiheet ihan hetkeen lopu! :)
Tästä aiheesta minulla olisi vaikka mitä sanottavaa, mutta rajansa kaikella. Toivottavasti tämä kuitenkin herätti vähän ajatuksia ja asiasta keskustelua voi jatkaa kommentoimalla! :)
<3 Krisu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, ne piristävät aina!