2 vuotta muutosta - mitä on tapahtunut?

Tänään tulee kuluneeksi tasan kaksi vuotta kun saimme ensimmäisen ihka oman kodin avaimet käteen. Fiilikset oli korkealla kun vihdoinkin sai lopettaa ajattelun, että "..sitten kun meillä on se oma koti ja oma piha..". Tunnelmat omalta osaltani keikahtivat kuitenkin päälaelleen aika pahastikin kun astelimme sisään. Tiesinhän minä sen, että edelliset asukkaat jättivät paaljon huonekaluja, astiat astiakaappeihin ja muuta tavaraa taloon, koska olimme niin sopineet, mutta konkreettisesti kun muuttikin kalustettuun taloon, jonka sisustustyyli oli kaukana omasta, iski ahdistus. Eikä se ahdistus vain niistä huonekaluista tullut, sillä nehän sai raivattua pois, vaan lisäksi kaikista tummista ja pinttyneistä pinnoista, joita ei saanut puhtaaksi vaikka raivopäänä olisi hinkannut. Lisäksi muutimme vuoden pimeimpään aikaan kaupungista maalle, jossa yhtäkkiä ei ollutkaan katuvaloja missään. Pimeänpelkoni lähes tulkoon riistäyty käsistä! Mietin, mitä me olimme menneet tekemään? Siinäpä oli oiva alku romanttisille kuvitelmille omasta kodista ja pihamaasta.

Muuttopäivänä otettu kuva. Kuvasta meidän tavaroita on vain rattaat, ruokalappu, kassi ja laukku.

Onneksi tässä tapauksessa, niinkuin elämässä yleensäkin, on mahdollisuus kääntää nokka ylöspäin. Muuttopäivänä säästyin hillittömältä itkukohtaukselta (vaikka se ei ollut kaukana), kun ihanat siskoni ja miehen sisko tulivat avuksi. Jouluksi saimme raivattua taloon tilaa sen verran, että lopulta vietimme ihanan tunnelmallisen joulun, eikä aatonaaton kiukku purkauksista ollut enää tietoakaan. Kevään mittaan kun valo lisääntyi ja ilmat lämpeni, oli ihanaa kun sai olla omalla pihalla ihan rauhassa. Lisäksi kesällä alkava remontti motivoi kestämään pinttyneitä ja tummia pintoja.

Keväällä 2015 otettu kuva suunnilleen samasta kohdasta kun ylempi kuva.

Nyt muutosta on kulunut se kaksi vuotta ja remonttiakin on tehty jo puoltoista vuotta. Tällä hetkellä remontti on pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta valmis ja olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Nyt nautitaan tästä, vaikka edelleenkin tästä talosta löytyy tummia pintoja ja pinttyneitä kohtia puolen alakerran verran sekä kokonaisen yläkerran verran. Ens keväänä remontti jatkuu, mutta nyt yritetään elää vain ja ainoastaan tässä ja nyt!

Ja tässä tämän hetkinen kuva. 

Vielä on sisustus pahasti kesken ja katosta roikkuu väliaikasii lamppuja pitkien johtojen kera kun ei olla vielä saatu sähköjä joka paikkaan, mutta tälläkin jo pärjää! Myöhemmin teen uuden postauksen yksityiskohdista, mutta nyt on alotettava leipomaan ahkerasti viikonloppua varten! :)

<3 Krisu