Lähes valmista

Uskomatonta! Meidän nyt aikalailla vuoden kestänyt olohuoneen ja kirjastohuoneen remontti on lähes valmis! Oikeastaan tämä hetki, jolloin remonttipuolen ja keittiön erottanut suojaseinä otettiin pois, oli ehkäpä se odotetuin hetki. Tässä nyt istun keittiön pöydän ääressä ja ihmettelen kun voin nähdä olohuoneen ikkunasta näkyvät omenapuut.

Edellinen remonttipostaus on toukokuulta, jolloin seuraavaksi vuorossa oli seinien hiominen ja maalaus. Nyt seinät on siis hiottu ja maalattu valkoisiksi. Myös ikkunanpielien ruskea väri on saanut väistyä valkoisen tieltä. Olohuoneen katto on maalattu valkoiseksi ja kirjastohuoneeseen tehtiin kokonaan uusi katto, joka maalattiin myös valkoiseksi. Kuusilattia käsiteltiin Uula öljykuullolla, jossa oli seassa 10 grammaa valkoista väripigmenttiä. Muurit käsiteltiin saneerauslaastilla, jolloin huoneisiin saatiin vähän muutakin väriä kuin valkoista. Aikaisemmin olen maininnut myös parilasiovista, joita meillä on nyt siis kaksin kappalein. Sisäovet ovat kirjastohuoneen ja olohuoneen välillä ja ulko-ovet tietenkin vievät olohuoneesta ulos joskus hamassa tulevaisuudessa valmistuvalle terassille. Kirjastohuoneen takka saa jäädä alkuperäiseen kuntoon, jotta talosta löytyy historiasta muistuttavia yksityiskohtia. Olohuoneen takka-leivinuunin käsittely on vielä mietinnässä..

Kuten kuvista jo näkee, ei ole enää kaukana se hetki, jolloin pääsemme kunnolla levittäytymään näihinkin huoneisiin. Paria mattoa oli jo aivan pakko kokeilla uudelle lattialle. Yllä olevassa kuvassa näkyvän automaton ostin keväällä alennuksesta ja se on kyllä ihana. Vielä kun pikkumurulla ei ole omaa huonetta eikä myöskään leikkihuonetta, rakennan hänelle olohuoneen nurkkaan leikkinurkkauksen ja tämä matto sopii sinne väreiltään paremmin kuin hyvin! 

Nyt olen tosissaan innostunut selailemaan nettisivuja ja mainoksia, jotta nyt alkuun löytäisimme olohuoneeseen hyvän sohvan ja sopivan maton. Kirjastohuoneen sisustus on jo lähes valmiina, koska se muuntautuu meidän makuuhuoneeksi niin kauaksi aikaa, että parin kolmen vuoden sisällä saamme remontoitua meidän oikean makuuhuoneen ja muut alakerran tilat. Vähän vielä on kuitenkin maltettava, sillä ennen sisustamista on laitettava patterit, sähköt ja listat paikalleen. 

Aurinkoista syyskuun alkua!

<3 Krisu

Uimakoulussa 2 -vuotiaana

Meidän pikkumurulla on takana uimakoulua nyt 7 uimakertaa. Ilmoitin hänet meidän paikkakunnalla järjestettävään uimakouluun, joka on maauimalassa viisi päivää viikossa, puoli tuntia kerrallaan ja yhteensä kahden viikon ajan eli yhteensä 10 uimakertaa. Päätös uimakouluun laittamisesta on ollut ehdottoman hyvä päätös!

Mieheni sisko puheli alkukesästä, että hän on ilmoittanut lapsensa uimakouluun, myös meidän poikaa vuoden vanhemman pojan. Ensin ajattelin, että mahtava juttu, mutta ei ole vielä meille ajankohtainen. Myöhemmin puhuimme asiasta uudelleen ja pienen kannustuksen jälkeen uskaltauduin kuitenkin ilmoittamaan myös pikkumurun vesipeuhu -ryhmään. Ilmoittautumista seuraavana päivänä soitin vielä uimakoulun vetäjälle, että voiko todella vasta 2 -vuotias lapsi, joka ei oikeastaan koskaan ole käynyt uimassa, osallistua jo uimakouluun? Hän kertoi, että joka vuosi on ollut pari reilu 2 -vuotiastakin ja toivotti tervetulleeksi kokeilemaan. Niinpä minä suunnistin innosta puhkuen ostamaan uimavaippoja pikkumurulle. Hän pääsisi kohta uimakouluun!

Ensimmäisenä uimakoulupäivänä olimme hyvissä ajoin paikalla. Katselimme kun edellinen ryhmä polski vedessä ja pikkumurun innostus vain kasvoi uimaan menemisestä. Mutta kuten varmasti jo arvaatte, kun tuli hänen vuoronsa mennä altaaseen, hän takertui minuun kiinni ja alkoi itkeä. Ryhmän opettaja yritti jossain välissä saada poikaa altaaseen hänen sylissään, mutta sinä puol tuntisen aikana sinne ei menty. Leikkiminen renkailla ja palloilla kuitenkin kiinnosti, joten tutustuimme erilaisiin uimavälineisiin altaan reunalla. Uimakoulun jälkeen aloin miettiä, että onko meidän veteen tottumaton lapsi kuitenkin liian pieni tämmöiseen touhuun. Vielä seuraavana aamunakin mietin, lähdemmekö enää kokeilemaan vai kokeillaanko uudestaan vuoden päästä. Onneksi tulin kuitenkin siihen tulokseen, että kokeillaan vielä kerta ja jos näyttää, että yhtään edistystä ei tapahdu, jatketaan vuoden päästä.

Toisella kerralla pikkumuru takertui jälleen minuun kiinni, kun oli hänen vuoronsa mennä altaaseen. Tällä kertaa hän kuitenkin suostui jo istumaan altaan reunalla niin, että jalat olivat vedessä. Vartin totuttelemisen jälkeen nostin hänet veteen ja yllätyksekseni hän jäi sinne! Pikkumuru otti siis heti toisella kerralla valtavan edistysaskeleen! Tätä samaa edistymistä on tapahtunut koko ajan huimaa vauhtia. Kolmannesta kerrasta lähtien hän on ollut vedessä koko puol tuntisen ajan. Vielä hän ei jaksa keskittyä koko aikaa muiden mukana leikkimiseen, mutta opettelee erinomaisesti omaan tahtiin. Miten ylpeä äiti voikaan olla omasta pienestä ja rohkeasta pojasta!

Minulle tämä on ollut yhtälailla koulua, mutta enemmänkin sitä henkistä koulua. Itse en ole koskaan ollut mikään vesipeto. Syy siihen on yksinkertainen. En osaa uida mitenkään ihmeellisesti ja lisäksi olen aina ollut arka veden kanssa. Lukiossa uin kyllä sen vaaditun kilometrin, mutta säälittävästi räpiköiden viimeisten joukossa. Lisäksi minulla on lapsuudesta muisto, jossa luokkakaverini painoi pääni veden alle eikä päästänyt sitä pois. Se oli hauska leikki, eikä hän ymmärtänyt, mikä vaaratilanne siitä aiheutui. Olin lähellä tukehtua. Siksi pelkään myös oman lapseni puolesta, erityisesti siis veden äärellä. Ja siksi haluan entistä enemmän, että oma lapseni oppii uimaan kunnolla!

Alkuun kauhistuin kun huomasin, että siinä lasten altaassa, missä tämäkin vesipeuhu -ryhmä on, on syvemmässä päässä puol metriä vettä ja matalammassa päässä 40 senttiä vettä. Eikä kenelläkään ole kellukkeita! Olin kuvitellut, että näin pienet lapset leikkivät ja opettelevat jossain kahluualtaassa. Nyt ymmärrän, että pakkohan sitä vettä on olla hieman enemmän, jotta lapsilla on mahdollisuus oppia uimaan. Se onkin ollut erityisen jännä katsella, miten nopeasti lapset kehittyvät taidoissaan. Ensimmäisen päivän jälkeen en olisi uskonut, että puolen välin jälkeen meidän poika pomppii vedessä, heittelee renkaita ja osaa nostaa ne jalalla poiskin sieltä! Äitikin on oppinut istumaan kiltisti muiden vanhempien kanssa penkillä, eikä kyykötä altaan reunalla valmiina ottamaan kiinni, jos vain pikkumuru sattuisi keikahtamaan. Se on sitä todellista koulua minulle!

En voi kun suositella uimakoulua, jos sellainen jostain lähettyviltä löytyy! Vaikka ette olisi käynyt vauvauinnissa (niin kuin emme mekään), vaikka ette olisi käyneet uimahallissa (niin kuin emme mekään) ja vaikka ette olisi käyneet järvessä/meressä uimassa (pikkumuru on käynyt kerran istumassa vähän aikaa järvessä isänsä kanssa), voi uimakoulun hyvin aloittaa jo 2 -vuotiaana! Uimakoulu on juuri sitä veteen tutustumista ja oppimista varten. Nyt taidan minäkin mennä ostamaan sen uimapuvun, jotta pääsemme jatkossakin harjoittelemaan uimista pikkumurun kanssa ja ens kesänä uimakoulu taas jatkuu! Niin ja olishan niitä uimakouluja aikuisillekin.. Mutta täytyy harkita vielä jokunen tovi, uskaltaako semmoiseen lähteä mukaan. ;)

Uimaintoa jokaiselle!

<3 Krisu

Jäätelökekkerit

Nyt täytyy tunnustaa, että olen toden teolla nauttinut kesästä ja samalla ottanut vapauden olla kirjoittamatta tänne yhtikäs mitään, jos ei huvita tai oikein ole aikaa! Välillä on ollut mielessä, että olispa kiva kirjoittaa tästä tai tosta aiheesta, mutta kummasti se aika lentää valoisina kesäiltoina, eikä illan kääntyessä yöhön, ole enää jaksanut alkaa naputella. Nyt kuitenkin avaan jälleen sanaisen arkkuni ja kerron teille eräistä kekkereistä, jotka järjestimme äitien ja lasten kesken.

Minulla on aina ollut paljon haaveita. Toisinaan hyvin isoja ja toisinaan hyvin pieniä. Välillä vähän hassujakin. Yksi pienemmistä haaveistani on ollut jo kauan järjestää jätskikekkerit! Haave tasolla suunnitelma on mennyt suunnilleen näin: "Haluan järjestää kekkerit jäätelö -teemalla kauniissa, huolitellussa puutarhassa, jossa on romanttiset, rautaiset ja valkoiset puutarhakalusteet. Puutarha on koristeltu viirein, paperilyhdyin ja teemaan sopivin koristein. On erillinen pöytä, jonne on katettu kauniisti luonnon kukkakimppu, jäätelöt ja kaikki ihanat lisukkeet, joilla saa jokainen lapsi ja aikuinen koristella oman jäätelöannoksensa. Ei sotkua eikä tappelua. Lapset istuvat sievästi kauniissa mekoissaan ja sortseissaan syöden omia jäätelöannoksiaan. Aurinko paistaa, linnut laulaa ja kuuluu heleää tasaista puheen sorinaa. Kekkerit päättyvät onnellisiin hymyihin!"

Hmm.. Tässä kohtaa piti olla kuva unelmieni jäätelökekkereistä, mutta ei olekaan, koska en löytänyt googlettamalla sellaista kuvaa.. Vaikka googlehan tietää kaiken? ;)

Tosi asiahan on, että pääsin kuin pääsikin vihdoin järjestämään jätskikekkerit, mutta menikö mikään niin kuin suunnittelin haaveissani onkin jo aivan eri asia! No, enhän minä ihan tosissani haaveillut kekkereistä, joissa lapset istuvat hiljaa sievästi rivissä, se lause vain sopi hienosti sellaiseen "täydelliseen" haaveeseen! Muuten kuta kuinkin haaveeni oli se, jonka pohjalta lähdin rakentamaan nopeasti järjestettäviä jätskikekkereitä. Käväsin tigerissa, josta ostin jäätelöviirin ja värikkäitä minivaahtokarkkeja muutamalla eurolla, ostin myös jäätelövohveleita sekä ainekset itse tehtävään jäätelöön. Muuten selvisin niillä tavaroilla mitä kaapista sattui löytymään ennestään!

Tuli kekkereiden järjestämisen aamu, mutta luvattua aurinkoa ei näkynyt missään! Vettä tuli kuin saavista kaatamalla. Se niistä haaveideni ihanista pihakekkereistä! Ei se minua silti lannistanut, vaan laitoin pöydän niin koreaksi sisälle kuin osasin, remontin keskelle. Koristelin myös olohuoneen, joka vaati kyllä hieman virittelyä, mutta muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen sekin onnistui! Kun kaikki oli valmista, alkoi pilkistelemään se luvattu aurinkokin. Ja lopulta tuli ne ihanat vieraatkin, jotka toivat suolaiset tarjottavat mukanaan! Näin pääsin itse helpommalla. 

Tein itse kuvissa näkyvät jäätelöt. Toinen jäätelö on pätkisjäätelö, jonka ohje löytyy täältä. Tein siis sen variaation mukaan, johon tuli myös tummaa suklaata. Toisen jäätelön valmistuksessa kokeilin perusmassaan uusia makupareja. Tässä jäätelössä maistuvat mansikka, lime ja punaherukat. Ohje löytyy tästä alta.

Mansikka-lime jäätelö punaherukoilla

6 dl vispikermaa

1 tölkki kondensoitua maitoa (ei kinuskia)

½ dl glukoosisiirappia

½ l mansikoita 

1 lime (mehu + raastettu kuori)

(Kokonaisia punaherukoita)

1. Laita kerma, kondensoitu maito ja glukoosisiirappi kulhoon ja vatkaa vaahdoksi.

2. Lisää hyvin pestyn limen puristettu mehu ja raastettu kuori sekä jonkun verran soseutetut mansikat.

3. Halutessasi voit sekoittaa joukkoon jonkun verran punaherukoita piristämään makua. (Itse laitoin niitä, kun tuntui, että eihän tämä jäätelö maistu miltään, mutta se maku tulikin esiin vasta pakastetusta jäätelöstä, jolloin huomasin, että olisi pärjännyt hyvin myös ilman. Hyvää siis kummassakin tapauksessa!)

4. Laita jäätelö esimerkiksi leipävuokaan tai pieniin paperisiin jäätelökuppeihin. Pakasta yön yli. Ja nauti!

Halusin samalla kokeilla valmistujaisiani (joita ei siis vieläkään ole päästy remontin vuoksi juhlimaan!) varten tämmöistä gluteenitonta suklaakakkua, jossa on sisällä vadelmaraita. 

Jäätelö kekkerit olivat lopulta hyvin onnistuneet, vaikka puolet kutsutuista eivät pääseetkään ja vaikka päivään sisältyikin sotkua ja vähän nahisteluakin! Se kaikki kuuluu asiaan. Parastahan se oli katsella lasten sottaisia, mutta hymyssä olevia suita, tahmeita käsiä ja valuvia jäätelöitä.

Jätskikekkerit on helppo järjestää vaikka vain oman perheen kesken ja hyvinkin pienellä budjetilla. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan omanlaisella versiolla, se saa lapset taatusti hihkumaan!

<3 Krisu

ps. Älkää välittäkö, vaikka kuvat olisikin hieman vinossa ja tekstistä pomppisi kirjoitusvirheitä, sillä minäkin olen nyt lomalla, enkä jaksa ajatella liikoja, joten älkää tekään! :D

2v. synttärit

Sunnuntaina juhlittiin meidän touhukkaan pikkumiehen 2v. synttäreitä remontin keskellä, joten kalustus oli hyvin minimalistista. Itse syntymäpäivä oli jo huhtikuun loppupuolella, mutta koska useampi kummi oli ulkomailla toukokuun alkuun asti niin päätimme vähän siirtää juhlimista. Se olikin todella mukava kun kaikki viisi kummia sekä mummut ja papat pääsi yhtä aikaa juhlimaan. Lisäksi mukana juhlimassa oli muutama täti ja eno, joten vieraita riitti oikein mukavasti! Pikkumuru oli vähän ihmeissään kun jokaisella tulijalla oli lahja mukanaan, mutta mukavahan hänestä oli niitä aukoa.

Alun perin olin ajatellut, että synttäreille olisi kiva löytää jotain mintun ja valkoisen väristä koristetta. No, satuin sitten löytämään nämä pilvi ilmapallot ja samaan sarjaan kuuluvat servietit, joten en voinut vastustaa pilvi teemaa. Lopulta myös kutsukorteissa ja täytekakussa oli pilviä. Onhan se kerran vuodessa kiva vähän panostaa ja kun pilvet vain on niin herkullisen näköisiä. Lapsena haaveilin lentäväni niiden päällä ja syöväni niitä kuin hattaraa (jota muuten maistoin ensimmäisen kerran muistaakseni vasta yläasteella, enkä erityisemmin pitänyt sen mausta! ;))

Tarjolla oli täytekakku, jonka sisälle tein itse mansikkahillon ja raparperikiisselin. Lisäksi sisällä oli kermavaahtoa. Päällä on hennon mintun väriseksi värjättyä kermavaahtoa ja sokerimassasta tehdyt pilvet sekä raastettua valkosuklaata. Täytekakku on aina se pienoinen stressin aihe ennen juhlia. Itse olen tehnyt elämäni aikana enintään 10 täytekakkua, joista tämä oli mielestäni ensimmäinen, joka maistui hyvälle. Harjoittelemista siis riittää vielä paljon! 

Lisäksi tarjolla oli:

• mini pätkis kuppikakkuja
• rocky roadii (joka sisälsi tummaa suklaata, maitosuklaata, piparmintun makusii vaahtokarkkeja, susu paloja, kuivattuja karpaloita ja jugurttirusinoita. Lisäksi päällä oli muutama sininen eläinkarkki ja valkosuklaa raitoja.)
• coctail piirakoita ja munavoita
• kanasalaattia
• ruissipsejä
• kasvisjuna ja dipit (Junan vaunut on tehty paprikoista ja renkaat tuorekurkku viipaleista. Renkaat vähän ehti kylmettyä kun tein vaunun valmiiksi jo edellisenä iltana, mutta täytin juuri ennen tarjoilua. Junan alla oleva junarata on tehty lakumaton paloista.)

Toinen niin tosissaan puhaltaa kynttilöitä, että silmätkään ei pysy auki

Viimeinen kuva on otettu synttärijuhlien jälkeisenä päivänä puolen päivän jälkeen. Tästä kuvasta näkee, kuinka paljon enemmän valoa tuo oviaukko tuo meidän olohuoneeseen, etenkin kun päivä on pidemmällä ja aurinko pääsee paistamaan suoraan ovista sisään. Kuvassa näkyy myös synttäreiden tarjoilupöytinä toimineet pöydät, jotka löytyivät ulkorakennuksesta. Etenkin tuohon pienempään aarteeseen ihastuin!

Tästä voit käydä vielä katsomassa miltä pikkumurun 1v. synttärit näyttivät vuosi sitten.

<3 Krisu

Mitä remontille kuuluu?

Edellisestä käynnistä täällä blogin puolella on vierähtänyt jo tovi jos toinenkin. Aikaa ja motivaatiota kirjoittaa ei pahemmin ole ollut, joten olen suosiolla jättänyt kirjoittamatta. Nyt on kuitenkin "pakko" päästä kertomaan teille kuulumisia, sillä remontti on edennyt ja näkyviä tuloksia on saatu aikaan. Lisäksi eilen juhlimme pikkumurun 2-vuotis synttäreitä remontin keskellä, joista on tulossa ihan oma postauksensa.

Edellisessä remontti postauksessa mainittiin, että seuraavaksi vuorossa on reiän puhkaseminen seinään terassin oville. Postaukseen pääset tästä. Nyt meillä sitten onkin terassin ovet paikallaan (terassi tehdään joskus myöhemmin). Edellisestä postauksesta näkeekin hyvin kuinka pimeä meidän olohuone on ollut ennen kuin lasipariovet asennettiin.

Ulkoapäin kuvattuna kun terassin oviaukkoa aloteltiin

Tässä ne meidän ovet sitten on. Ja tyytyväisiä ollaan!

Olohuone kuvattuna sisältäpäin. Tästä kuvasta näkyy myös valkoiseksi maalattu katto ja seinien tasoitusta.

Kuva kirjastohuoneesta. Miehen veli kävi ylitasottaa kaikki seinät olohuoneessa ja kirjastohuoneessa, joten huoneet alkavat näyttää jo hyvin valoisilta.

Tästä kuvasta paljastuukin jo vähän, miltä näytti pikkumurun synttäreillä.

Seuraavia työvaiheita on ainakin seinillä olevien tasotteiden hiominen ja sitten vihdoinkin itse seinien maalaaminen. Lisäksi ikkunoiden pielet maalataan ja kirjastohuoneen katto tehdään valmiiksi. 

Täällä ollaan kuitenkin aivan innoissaan jo näistä näkyvistä tuloksista, sillä taas alkaa näyttää siltä, että kyllä tämä tästä valmistuu! Kohta vuoden projekti on paketissa ja vähän aikaa nautitaan siitä, kunnes käydään seuraavien projektien kimppuun.

Mukavaa alkanutta viikkoa! :)

<3 Krisu

Smoothie flunssan karkoitukseen

Täällä ollaan päästy taas vaihteeksi tutuiksi kevätflunssan kanssa, mutta tänään päätin hankkiutua siitä eroon! ;) Erityisesti mustaherukkaa pidetään hyvänä flunssalääkkeenä, koska siinä on hyvin paljon C-vitamiinia, mutta ei punaherukkaakaan huono vaihtoehto ole. Yleensä flunssaa karkotetaan juomalla kuumaa mustaherukka- tai punaherukkamehua, johon on lisätty esimerkiksi hunajaa. Itse en kuitenkaan ole kovin suuri mehujen ystävä, joten sain hyvän tekosyyn tehdä flunssan parantavaa smoothieta. (Vaikka smoothien tekoon ei kyllä tarvitse edes tekosyytä, nehän ovat terveellisiä välipaloja!)

Punaherukka-vadelma-minttu smoothie

Runsaasti punaherukoita

Vähän vadelmia

Kourallinen tuoreita mintun lehtiä
Sopivasti turkkilaista jugurttia

Lusikallinen hunajaa
(Tarvittaessa loraus maitoa)

Sekoita kaikki ainekset hyvin tehosekoittimessa ja NAUTI!

Jos nyt sattuu käymään niin hassusti, että tämä flunssa ei lähde tällä smoothiella niin täytyy seuraavaksi kokeilla smoothieta mustaherukasta tai tyrnimarjasta. Eiköhän näillä keinoilla olla tämä matsi kohta voitettu! :D

<3 Krisu

Remonttikuulumiset

Näin huhtikuussa alkaa jo olla toivoa, että joskus tuo remonttikin on valmis. Etenkin olohuoneen puolelle on ilmestynyt hyvin jo uutta pintaa, eikä mene enää kauan kun pääsee maalaamaan!

Kun kaikki seinät oli tasotettu, tuoksui olohuoneessa ja kirjastohuoneessa ihana tuore puu!

Seuraavaksi seinät peitettiin ilmansulkupaperilla

Jonka jälkeen asennettiin kipsilevyt

 Tämä vaihe oli mukava kun sotkua tuli sen verran vähän, että pikkumurukin pystyi leikkiä työmaalla.

Tämän taideteoksen julkaisuun en ole kysynyt lupaa, mutta toivon etteivät taitelijat pahastu! :D Tässä on siis meidän suloinen perhepotretti pikkumurun ja isimiehen silmin. 

Nyt seinät on siis lähes tulkoon levytetty valmiiksi olohuoneen puolelta, lukuunottamatta tuota seinää johon tulee parilasiovet terassille. (Terassi tehdään sitten joskus..)

Seuraavaksi olis vuorossa sitten seinien tasoitushommat ja reiän puhkaiseminen terassin oville. Lisäksi kirjastohuoneessa on vuorossa nämä samat vaiheet, mitkä esittelin äskettäin olohuoneen puolelta. 

Onneksi ilmat lämpenee niin voidaan viettää aikaa entistä enemmän pihalla! Jospa se pikkumurulle synttärilahjaksi tilattu potkupyöräkin saapuis huomenna niin päästäis vähän testailemaan..

<3 Krisu