Pikkumurun päivähoitohistoria

Tiedättekin jo, että valmistuin viime vuoden loppupuolella tradenomiksi. Pikkumuru syntyi huhtikuussa 2014 kun koulua oli jäljellä 1,5 vuotta. Poika syntyi kaksi päivää lasketun ajan jälkeen, joten olin vielä laskettuna päivänä koulussa ja olisin mennyt sinä aurinkoisenakin päivänä kun tarmokas poika syntyi, ellen noh, olisi siis lähtenyt synnyttämään. Vointini oli siis todella hyvä koko raskauden ajan, kun ei ota lukuun pientä alkupahoinvointia ja puolen välin jälkeen alkaneita ajoittaisia supistuksia. Niin, eikä nyt muistella sitä kun loppuraskaudessakin päätin olla tarmokas ja kävellä sen 4km kouluun, vaikka mummotkin alko jo ohitella.. (Toki välillä ajoin matkan autolla.)

Isin mahan päällä oli hyvä nukkua!

Vointini oli myös oikein hyvä kaksi viikkoa synnytyksestä, jolloin palasin koulunpenkille minimiehen kanssa. (Näin jälkikäteen kyllä vähän HUI!)  En siis käynyt päivittäin koulussa vaan minulla oli yksi kurssi viimeistä silausta vaille valmis, joten tein siihen kuuluvat tehtävät kotona ja kävin koulussa tapaamassa opettajaa ehkä kolme kertaa koko loppukevään aikana, maksimissaan tunnin kerrallaan. Lisäksi pidin luokalleni ja eräälle yritykselle yhdessä ryhmäni kanssa esitelmän englanniksi. Voitte vaan kuvitella, kuinka puhe ja ajatus takkusi.. Etenkin kun tiesin, että mies odottaa koulun ala-aulassa pikkumurun kanssa, jolla saattaa olla TAAS nälkä! Ja arvasinhan minä oikein, sillä heti kun esitelmä oli valmis ja sain luvan poistua, kuului jo ala-aulasta pieniä parkaisuja, joista ei voinut erehtyä. Onneksi tästä alkoi odotettu kesäloma!

Syyskuussa jatkoin opintojani samaan tahtiin kuin muutkin luokkakaverini. Lukujärjestykseni oli rento, suunnilleen kolme päivää viikossa ja neljä tuntia päivässä oli koulua. Tuon ajan pikkumurulla oli kotona tuttu luottohoitaja. Pari kertaa oli myös kauhutiistaita, jolloin koulua oli 8-20 eli 12 tuntia, koska olin ottanut kursseja myös iltaopintoina. Pikkumuru oli lähes täysimetyksellä ja vielä tuolloin sitä maitoa tuli ihan kiitettävästi.. Voitte varmaan kuvitella, kuinka kipeältä se tuntui, olin todellakin räjähtää! :D Mutta minä en ollut ainut, myös kotimme oli kuin räjähdyksen jäljiltä kun kaikki aika meni kouluun ja vauvan hoitoon.

Good moms have sticky floors, dirty ovens, and happy kids. Tämä magneetti pelasti mut! :D

Joulun 2014 tienoilla aloin kirjoittamaan opinnäytetyötä, jolloin pikkumurulla oli sama tuttu luottohoitaja kolme päivää viikossa. Kirjoittaminen oli hidasta ja motivaatiota ei ollut. Sain kuitenkin opinnäytetyöni suhteellisen hyvälle mallille, kunnes maaliskuussa 2015 päätin, että emme enää tarvitse hoitajaa, vaan kirjoitan silloin kun pikkumuru on päiväunilla. Eihän siitä tullut mitään kun päiväuniaikaan oli siivottava lelut, tiskattava tiskit ja pyykättävä. Opinnäytetyö ei oikein edennyt minnekään, vaikka ohjaava opettajakin välillä yritti ystävällisesti painostaa. Toukokuussa lähdin viiden kuukauden mittaiseen työharjoitteluun, jolloin sovin opettajan kanssa, että jatkan opinnäytetyötä harjoittelun jälkeen. Pikkumuru aloitti toukokuussa yksityisellä perhepäivähoitajalla, josta hän vahtoi elokuun alussa pieneen päiväkotiin. Pikkumuru on todella sosiaalinen ja kaipaa samanikäistä leikkiseuraa, joten päiväkoti on ollut todella onnistunut ja hänelle sopiva ratkaisu. Lisäksi meillä kävi tuuri kun tämä kyseinen päiväkoti on pieni ja siellä on aivan ihana henkilökunta!

Työharjoittelun ajan pikkumuru oli siis viisi päivää viikossa ja pitkät päivät hoidossa. Lokakuussa työharjoittelu loppui ja jatkoin opinnäyteytön kirjoittamista, jolloin pikkumurun hoitopäivät vähennettiin kolmeen viikossa. Kolmena päivänä viikossa sitten kirjoitin opinnäytetyötäni ja sainkin sen marraskuun lopussa valmiiksi. Niin valmistuin joulukuussa. En tiedä tekisinkö nyt mitään toisin. Tiesin, että jos en jatka samantien koulua loppuun niin todennäköisesti en käy sitä enää koskaan loppuun. Toki välillä harmittaa kun pikkumurun vauva-aika on mennyt koulussa, mutta en koe silti, että pikkumuru olisi jäänyt jostain paitsi. Hän on saanut rakkautta ihan yhtä lailla kuin muutkin lapset ja on meille se elämän keskipiste. En tietenkään olisi tehnyt tämmöistä ratkaisua, jos se olisi vaikuttanut huonolta tai pikkumuru olisi kärsinyt. Päinvastoin olen onnellinen, että sillä on ollut hyvinkin positiivisia vaikutuksia tähän meidän iloiseen ja sosiaaliseen pikkupoikaan.

Pikkumuru on edelleen päiväkodissa kolme päivää viikossa, koska olen nyt hakenut töitä ja käynyt työhaastatteluissa hyvin vaihtelevissa tunnelmissa. Vihdoinkin olen kuitenkin tehnyt päätöksen sen suhteen, mitä haluan tehdä. Tämän tekstin onkin tarkoituksena olla taustatietona seuraavalle tekstille, jonka otsikko on: " Lähteäkö töihin vai ollako kotona?". Yritän saada sen kirjoitettua mahdollisimman pian niin teidän ei tarvitse olla jännityksessä. ;)

Mukavaa alkanutta viikkoa!

<3 Krisu