Näkyvää tulosta remontin suhteen

Minulla ja miehelläni oli alkuun hyvin eriävät käsitykset siitä, kuinka nopeasti remontti tulee olemaan valmis. Minun kantani oli tietenkin, että pian, parin kuukauden sisällä remontin alkamisesta. Mies ajatteli, että jos jouluksi tai viimeistään ens vuoden puolella saatais remontoitu puoli käyttöön. Itse en alkuun yhtään ymmärtänyt, että miten laajaan ja välillä haastavaankin remonttiin me olimme ryhtymässä. Mies alan ammattilaisena varmasti tiesi suunnilleen, vaikka eipä hänkään tainnut arvata miten mukavaa se purkaminen on, joten remontti on laajentunut suhteellisen paljon niistä touko-kesäkuun suunnitelmista. Mies myöskin ehkä ajatteli säästellä mun hermoja kun ei kertonut, että todellakin tässä asustellaan ainakin puoli vuotta remontin keskellä. Nyt minäkin siis ajattelen, että toivottavasti jouluksi pääsemme ihastelemaan remontoituja tiloja! (Ja eiköhän se onnistu kun tästä talosta löytyy tämmönen pyrstölle potkija, joka käy ovenraosta kommentoimassa, että eikö siellä vieläkään ole lattiaa. ;))

Pikku hiljaa, pikku hiljaa.. Olen kyllä oppinut konkreettisesti näiden sanojen merkityksen. Mutta niin, pikku hiljaahan se kaikki tapahtuu ja ehtiipä ainakin tottumaan tähän muutokseen jos positiivisesti haluaa ajatella! Täytyy kyllä sanoa, että olen ollut yllättävän kärsivällinen. Mitä nyt kerran vähän mökötin kun sattu huono päivä eikä remonttikaan edistynyt! ;)

Eipä jaaritella sen enempään vaan annetaan kuvien puhua puolestaan.

Lähtötilanne olohuoneesta kirjastohuoneeseen päin kuvattuna. Oviaukko on tämän ikäseen taloon normaalin kokonen, mutta nykyisesti mitattuna matala ja kapea.

Tämä kuva on otettu kirjastohuoneesta olohuoneeseen päin. Oviaukkoa siis levennettiin ja korkeutta kasvatettiin. Tähän tulee about yhden ja puolen oven levyset parilasiovet. Kuvan taaimmaisessa seinässä eli ulkoseinässä näkyy himmeät luonnospiirrokset. Siihen on harkinnassa tehdä reikä ulos (myöhemmin rakennettavalle terassille) ja laittaa mahdollisimman samanlaiset lasipariovet kuin tähän kirjastohuoneen ja olohuoneen välille. Saa nähdä mihin ratkaisuun lopulta päädymme..

Ikkunoiden aluset purettiin ja ne tyhjennettiin. Hiiret olivat käyneet siellä vähä juoksentelemassa ja tekemässä koloja, joten oli parempi tehdä uusi eristys selluvillasta ja uusi laudoitus.

Samalla pistorasioita lisättiin huimasti. Tämän ikäisissä taloissa kun ei yleensä ole pistorasioita turhia ollut.. Meilläkin oli isossa olohuoneessa kolme pistorasiaa ja kirjastohuoneessa yksi ja niissäkin osassa oli vain yksi paikka. (En muista oliko sille "paikalle" joku hienompi termi, mutta jos tulen tällä ymmärretyksi niin hyvä niin).

Ahkera apulainen, jonka myötä ruuvit ja naulat menevät sekaisin!

Kirjastohuoneesta lähtee yhden turhan komeron ovi pois. (Vielä hetken oviaukko on naulojen yms. säilytyspaikkana kunnes se laudoitetaan umpeen.) Ovelle kyllä löytyy hyötykäyttöä muussa tarkotuksessa. Nämä vanhat ovet ovat kyllä mun yksi rakkaus! ;) Itse komero on meidän nykyisen makuuhuoneen puolella ja se puretaan kun makuuhuone remontoidaan. Vasemman puoleinen ovi meidän makuuhuoneen ja kirjastohuoneen välille halutaan jättää paikoilleen.

Seuraava vaihe on lattiarunkojen tekeminen kunhan ensin saadaan siivottua paikat sellaiseen kuntoon, että sinne voi alkaa jotain tekemään. Tätä työvaihetta minä kyllä olen odottanut, sillä se tarkoittaa sitä, että itse lattioidenkin valmistuminen alkaa olla jo paljon lähempänä. Kyllä se tästä, pikku hiljaa! :)

<3 Krisu