Grüße aus Deutschland

Täällä sitä taas ollaan turvallisesti kotimaan kamaralla! Aina on mukava käydä "lomalla" ja etenkin ulkomailla, mutta vielä mukavampaa on se kotiin palaaminen. Olihan tolla viikon mittasella matkalla tapahtumia jo kerrassaan et toivottavasti tää kirjotus ei veny tylsistyttävän pitkäksi.

Viikko sitten maanantaina lennettiin Helsingistä Tukholman kautta Hampuriin. Ja sunnuntai -iltana lähti Hampurista lento Riikaan, jossa oltiin yötä lentokentällä ja päivällä lähti kone sitten Riikasta taas Helsinkiin. Matkat meni mukavasti, jos ei nyt oteta huomioon sitä, että mennessä meitä kuuluteltiin Tukholmassa "final call..", jonka jälkeen juostiin ja kovaa, jotta ehditiin koneeseen. Tullessa nukuttiin huonosti lentokentällä eikä sovi myöskään unohtaa pommiuhkaa Riikassa, jossa koko lentokenttä tyhjennettiin jonkun typerän pilasoiton vuoksi ja näin ollen lennot myöhästyivät. Varsin lepposastihan kaikki siis sujui, kuten kuvasta näkyy! ;)

                          Ilmeisen väsyneinä lentokentällä juoksemisesta ja nukutaan puistossa kuin juopot! :D

Minä lähdin siis opintomatkalle Saksaan, Rendsburgiin ja sen puolesta oli kyllä onnistunut reissu, että mun saksan kieli teki kyllä yllättävän harppauksen seuraavalle tasolle. En olis koskaan uskonut, että ymmärrän niin paljon sitä kieltä.. ilmeisesti kaikki opiskelu ei olekaan mennyt hukkaan! Opiskelutahti oli tietenkin tiukka, koska aikaa oli vähän, mutta pelkän saksan kuuleminen ja puhuminen teki vain hyvää, vaikka olikin niin väsyttävää, että illalla jo 8 aikoihin kaikki haukotteli antaumuksella.

                                                                            Todistusainestoa opiskelusta

Kaupunkikierroksella Rendsburgissa

  St. Marienkirche Rendsburgissa, jossa oli mielenkiintoista kuunnella historiaa (ainaki ne palat mitä siitä ymmärsi ;))

Maanantaista perjantaihin opiskelimme Rendsburgissa ja viikonlopun olimme Hampurissa. Kävimme myös retkellä lähellä Tanskan rajaa sijaitsevassa Sylt nimisessä paikassa. Syltissä oli söpöjä taloja, joissa oli olkikatot. Näin suomalaisena oli ihmeellistä myös nähdä vuoroveden vaikutus, miten reilu kuusi tuntia sitten merelle katsoessa ei nähnyt vettä ja yhtäkkiä sitä olikin taas joka puolella.

                                                        Luonnonsuojelualue Syltissä

 Hampurissa oli sitten vapaa-aikaa, jota kulutimme vähän shoppailemalla ja kävelemällä ympäriinsä nähtävyyksiä katsellen. Launtai ja sunnuntai olivat sateisia päiviä, joten istuimme kumpanakin päivänä pitkään ja hartaasti Starbucksissa. (Ja maailman parasta italialaista jäätelöä me söimme ehkä vähän liikaakin, koska se nyt vaan oli niin halpaa Saksassa.. ;))

Radhaus Hampurissa

Hampurin satama

Näkymät meidän hostellista. Sunnuntaina Hampurissa juostiin maraton, jossa osallistujia riitti

Tässäpä nyt vähän tunnelmia Saksan reissulta. Harmikseni unohdin kameran kotiin, joten kuvat on otettu kännykällä ja on sitten sen näkösiäkin. Jos on kaupunkimatka harkinnassa niin voin suositella kyllä ehdottomasti Hampuria! Nätti kaupunki etenkin silloin kun aurinko paistaa ja historiaa riittää!

Ps. Pikkumurukin oli pärjännyt vallan mainiosti isin kanssa kotona! :)

<3 Krisu

Matka olohuoneeseen

En meinaa malttaa odottaa, että kesä alkaa ja miehellä ois edes vähän aikaa alkaa remontoimaan tätä meidän olohuonetta ja kirjastohuonetta. (Minä kyllä oisin jo alottanu, jos tänne ei tarvis tehdä niin mittavia lattian aukasuja yms. ja jos ei tarvittas rakennusinsinöörin tutkivaa silmää. ;)) Ajattelin nyt kuitenkin näyttää teille muutoksen matkan, minkä meidän olohuone on tähän asti kokenut. Sekin on jo aikamoinen vaikka minkäänlaista remonttia ei vielä olla tehtykään!

Ensimmäisessä kuvassa olohuoneen toinen pääty kuvattuna sinä päivänä kun muutimme. Kaikki muu oli paikallaan, paitsi pikkumurun rattaat. Toinen kuva on otettu suunnilleen samasta kohdasta kuin ensimmäinen ja siltä meidän olohuoneessa tällä hetkellä näyttää.

Paljon on siis jo muuttunut kun tavara on huimasti vähentynyt. Mutta paljon tulee vielä muuttumaan.. Parketin alta kaivetaan vanha lautalattia (toivottavasti pystytään säilyttämään se) tai sitten tehdään uusi ja se maalataan vaaleanharmaaksi. Katto ja seinät maalataan valkosiksi. Semmosii alustavii suunnitelmii täällä peltojen keskellä on kehkeytynyt.. Lisäksi me kaivataan tohon toiseen nurkkaan myös ikkunaa tai sitten terassin ovea, joten jonkunlainen valonlähde siihen varmasti jossain vaiheessa myös tulee.

Ensi viikon minä olen Saksassa opintomatkalla, joten blogi pysyy todennäköisesti sillon hiljaa, mutta kirjoittelen viimeistään sitten kun palaan niin Saksan kuulumisia. Kyllä mua on nyt alkanu hirvittää, että miten minä pärjään ilman mun pikkumiestä niin kauan! (No, saattaa sitä isompaaki miestä vähä tulla ikävä.. ;))

Ps. Tältä nuo kuvissa esiintyneiden kylpykakkujen ensimmäinen versio näytti. Hmm.. ehkä joku meni  ensimmäisellä kerralla pieleen. ;)

No, mutta nyt minä menen nauttimaan sen isomman mieskullan takassa grillaamasta makkarasta! Syökäähän tekin hyvin!

<3 Krisu

 

Mustikka -avocadosmoothie

Sainhan minä tämän tietokoneen taas tottelemaan, joten eiköhän se ole aika sitten kirjoitella tänne! :)

Tänään teki niin kovasti mieli mustikka -avocadosmoothieta, mutta kun ei ollut oikein tarpeeksi aineksia niin ei päässyt tekemään. Kirjotan kuitenkin tänään smoothiesta, joka on jo aikaa sitten huuhdottu alas ja mahdollisesti uloskin. ;) Se smoothie on kirjoittamisen arvoinen, koska oli jotenki erityisen hyvää! (sillähän voi olla jotain tekemistä, että oli kova nälkä, mutta kuitenki..) Jaan siis herkun täällä nyt teillekin.

                                                           Mustikoita mielen mukaan
                                                    Avocadoa niin monta kun on syöjää
                                                             Pikkiriikkisen puolukoita
                                                      Tarpeeksi maustamatonta jogurttia
                                                           Mahdollisesti loraus maitoa

Tässäpä tämä herkullinen resepti, josta jokainen varmasti saa oman näköisensä smoothien. Itse en käytä sokeria tämmösissä, mutta tokihan sitä saa lisätä jos siltä tuntuu! Kyllä tämä maistuikin sekä minulle että pikkumurulle niin kun kuvista ehkä huomaattekin. ;)

Nautinnollista alkanutta viikkoa kaikille! <3

<3 Krisu
                                                 

Henkareiden uusi elämä

Jokin aika sitten innostuin tuunaamaan vanhoista ruskeista henkareista sellaisia henkareita, joita ei joka talosta löydy. Onnekseni ulkorakennuksesta löytyi oikeanlaista maalia ja pensseli, joten ei innostus ehtinyt lopahtamaan siihen, ettei ole oikeanlaisia tarvikkeita. Sitten kun meidän eteinen on paremmin ajan tasalla niin nämäkin henkarit pääsevät oikeuksiinsa ja käyvät hyvin pienistä sisustuksellisista yksityiskohdista. Tässä siis työn tulosta!

Tämä zaran talvitakki oli kyllä mun ehdoton vime talven lemppari pikkumurun päällä! <3

Loppujen lopuksi seitsemän henkaria sai uuden ilmeen, koska enempää näiden mallisia henkareita ei löytynyt vaikka luulin niitä olevan kymmeniä. Muutama henkari tekisi mieli maalata uusiksi, koska niiden tekstit epäonnistu.. mutta tällä hetkellä kuitenkin siedän niitä silmissäni joten ne saa olla oman näköisiään, eihän tässä elämässä kaikki muutenkaan ole täydellistä ja hyvä niin! :)

Huomenna sitten lapsimessuille! :)

<3 Krisu

Ulkoilua ja pihalla "sisustamista"

Jostain kumman syystä kaikenlainen ulkoilu, leipominen ja jopa vessän pöntön kiillottaminen tuntuu aivan super tärkeeltä ja mahtavalta keksinnöltä silloin kun pitäisi tehdä esimerkiksi kouluhommia. Luulen, että moni muukin on kokenut tämän saman ongelman. Minulla on siis ammattikorkeakoulu viimeistä vaille valmis. Aikaisemassa tekstissäni mainitsinkin jo, että toukokuussa lähden työharjoitteluun, jonka jälkeen valmistun.. ainoana esteenä valmistumiselleni on se, että minulla on opinnäytetyö vielä kesken ja aika pahasti, vaikka ensimmäinen valmis versio pitäisi lähettää kahden viikon sisällä. Opparin keskeneräisyydestä on helppo "syyttää" lasta, joka ei anna mun kirjoittaa, koska hänen perässä on juostava ympäri taloa ja kiellettävä joka asiasta. Tottahan se on, että pian 1- vuotiaan pojan perässä saa mennä joka paikkaan, mutta kyllä se täysin omaa syytäni on, että opinnäytetyön kirjoittaminen vaihtuu "parempaan" tekemiseen silloinkin kun pikkumuru on päiväunilla.

Hmm.. siis ulkoilemaan ja pihalle "sisustamaan"! ;) Tänään sisustaminen pihalla vaan jäi alkutekijöihinsä kun ei kovan tuulen vuoksi kyennyt touhumaan enempää, mutta onneksi tulee uusia keväisiä päiviä.

Voihan sitä pihallakin sisustaa, jos siltä tuntuu! ;) Meidän pihalla oiskin sitä laittamista ja tekemistä, että ei oikein tiedä mistä alottas.. etenkään kun niistä kukista ei ymmärrä yhtään mitään, mutta onneks kesään on vielä aikaa, joten ei(kai) niille vielä tarvii mitään tehdä. Tosiasiassa meidän pihapiiri on se minkä takia alunperin suostuin tämän paikan ostamaan. Kesällä paikka loistaa kukkaloistossa ja syksyllä meillä pitäs olla ainakin omenoita, mustaviini-, punaviini- ja valkoviinimarjoja ja ties mitä ihan omasta takaa. (Jos ei tapahdu jotain käsittämättömän omituista.. No, jotta minua ei nyt ihan kokonaan täysin toivottomaksi tapaukseksi katsottaisi, täytyy kertoa, että kyllä minulla on kokemusta marjapensaiden hoidosta ja marjojen poimimisesta. ;)) Etenkin punaviinimarjat on mun herkkua, joten ainakin niitä lupaan hoitaa huolella ja rakkaudella!

Vielä täytyy vähän mainostaa, että jos on lastenvaunut hankinnassa tai mietinässä niin ehdottomasti suosittelen isopyöräisiä. Ne on niin helppo työntää missä vaan maastossa ja lisäksi ovat tyylikkään näköset! Täytyy kyllä rehellisesti myöntää, että meillä mies valitsi vaunujen renkaat, mutta ihmekös tuo sinällään on kun katselee miehiä ihailemassa uutta autoa, niin enemmän ne niitä autojenkin renkaita tai vanteita ihailee entä sitä muuta olemusta. Joka tapauksessa olemme olleet enemmän kuin tyytyväiset tähän kokonaisuuteen.

Ps. Sainhan minä lopulta kirjoitettua sitä opinnäytetyötäkin, joten nyt voi tyytyväisenä mennä nukkumaan. Hyvää yötä!

<3 Krisu

Vaienneet portaat

Meidän kodissa on yläkerta, jonne vie kapeat, narisevat portaat. Nämä portaat on kokenut monenlaista ja jos minkälaista kulkijaa lähes 70 vuoden mittasen historiansa aikana. Jos portaat osaisivat puhua, kertoisivat ne mitä mielenkiintoisempia tarinoita niissä kulkeneista ihmisistä ja elämänkiemuroista. Nyt nämä portaat ovat kuitenkin vaienneet.

Meidän yläkerta on kylmä ja täynnä tavaraa. Siellä ei oikeastaan ketään käy paitsi joskus joku yksinäinen sielu etsimässä jotain tavaraa tai viemässä ylimääräistä roinaa alakerrasta piiloon. Asiaan on kyllä tulossa muutos, nimittäin me aiotaan remontoida yläkerta käyttökuntoiseksi, mutta ensin on vuorossa alakerta joten siihen voi mennä vielä vuosia.

Tänään pääsiäisen kunniaksi raotan teille, rakkaat lukijat, yläkertaan vievää ovea ja saatte tuntea häivähdyksen historiaa. ;) (Pieni maitotonkka on talon aarreaitasta, mutta pajunoksat on peräisin suloisilta pieniltä noidilta, joita kävi palmusunnuntaina. Pääsiäismunat taas on mun maalaamia, eikä niillä vielä ole kovin montaa päivää pitkää historiaa takana. ;))

Eilen saimme kaukaisia vieraita pohjoisesta, jonka kunniaksi kokeilin jäädetettyä mangokakkua. Omasta mielestäni se oli ihanan raikasta kaiken suklaisen mässäilyn jälkeen. Harmikseni koristeluun ei jäänyt aikaa, joten tällä kertaa pääsiäiskarkit sai toimittaa koristeiden virkaa. Tänään otetuissa kuvissa on jo korkattu kakku, mutta syötäväksihän se olikin tarkoitettu!

Ps. Toivottavasti ensi pääsiäisenä mulla on jo tarjoiluastioita, jotta sais laitettuu tarjottavat kauniisti esille. Seuraavaa tilipäivää odotellessa.. ;)

Ihanaa pääsiäistä kaikille!

<3 Krisu